Kun algoritmi sekoaa

Pörssikone riehui berserkkinä – osti ja myi vailla tolkkua, julistaa Talous-Sanomien tavallaan riemastuttavalta kuulostava otsikko. Mutta mistä on kyse? Siitä, että ihmisestä on tullut liian hidas niin tekemään päätöksiä pörssikaupassa kuin myös tuottamaan tietoa, jonka perusteella noita osto- ja myyntipäätöksiä tehdään.

Jutun pörssikoneella tarkoitetaan Morgan Stanley -yhtiön algoritmia, joka eräänä päivänä “tuli hulluksi”. Se teki 16 kauppaa sekunnissa Atlas Copcon osakkeella, eli varttitunnissa noin 14 000 kauppaa. E24-sivuston mukaan tämä on noin kymmenen kertaa enemmän kuin minkään muun osakkeen vaihto kyseisenä keskiviikkona Tukholman pörssissä. Käytännössä Morgan Stanley osti itseltään ja myi itselleen julmetulla vauhdilla.

Talsan jutun päätteeksi todetaan, että “automaattinen osakekauppa on viime vuosina yleistynyt kansainvälisissä investointipankeissa”. Näin tosiaan voi sanoa, ja voisi sanoa vähän useammin ja kovempaan ääneen. Kun puhumme talouspäätöksiä tekevistä – milloin panikoivista, milloin tyytyväisistä – markkinavoimista, puhumme yhä useammin algoritmeista. Esimerkiksi Helsingin pörssin kaupankäynnistä jo puolet on automatisoitua (STT teki tästä uutisen syksyllä, mutta en löytänyt enää linkkiä siihen).

Kirjassani Painokoneet seis! Kertomuksia uuden journalismin ajasta on luku, jossa puhutaan kirjoittavista koneista, juttuja tilaavista algoritmeista ja muista journalistisista roboteista. Tässä lainauksena pätkä, joka tuli hakematta mieleen berserkki-algoritmista lukiessani:

Maailman suurin uutistoimisto Thomson Reuters on jo vuosien ajan kokeillut erilaisia koneluettavia uutispalveluita. Reutersin NewsScope palvelee pörssissä toimivia yrityksiä, jotka tekevät voittonsa automatisoidulla osakekaupalla. Algoritmeihin perustuva, reaaliaikainen kaupankäynti on jo merkittävä osa osakekauppaa, ja sen osuus kasvaa koko ajan. Ihmisen rooli sekä tiedon välittäjänä että päätösten tekijänä on puristettu minimiin.

NewsScope tehtailee tulostiedotteista uutisen alle puolessa sekunnissa. Se käyttää Reutersin mittavaa tietokantaa selvittääkseen, miten hyvin tai huonosti firma on pärjännyt.

NewsScopen algoritmit seulovat uutisista ”mielialoja” tai ”tunnelmia” (sentiments) ja pisteyttävät niitä sisältäviä sanoja. Järjestelmä määrittää millisekunneissa, millainen mieliala vallitsee tietyn yhtiön ympärillä.

Reutersin suurimmat tulovirrat eivät enää aikoihin ole tulleet perinteisestä uutistoiminnasta, vaan taloustiedon kauppaamisesta finanssimaailman päättäjille. Taloustiedon pitää nykyisin olla niin nopeaa, ettei ihmistaloustoimittaja siihen pysty. Ihminen ei armottomassa hitaudessaan kelpaa edes oikolukijaksi.

(Johanna Vehkoo: Painokoneet seis! Kertomuksia uuden journalismin ajasta. Teos, 2011)

About Johanna Vehkoo

Journo, speaker, fact-checker. Formerly Visiting Scholar at Wilson Center, Washington DC, and Fellow at the Reuters Institute for the Study of Journalism, Oxford University. Wrote a book about the future of quality journalism. Founder of award-winning startup Long Play. Blogs in both Finnish and English.
This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s