Mediatalojen äärimmäisestä talousajattelusta

Alman aluelehdissä aloitetaan ensi viikolla massiiviset yt-neuvottelut. Vähennystarpeeksi on laskeskeltu 135 henkilötyövuotta (lue: työntekijää). Kun Alma Aluemedia -yksikössä on tätä nykyä yhteensä 810 työntekijää, potentiaalisesti pois potkittavien osuus on huikeat lähes 17 prosenttia työvoimasta. Kohteena ovat Aamulehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Kainuun Sanomat sekä 29 paikallis- ja ilmaisjakelulehteä.

Huomautettakoon, että Alma Median vuoden 2011 liikevaihto oli 316,2 miljoonaa euroa, ja liikevoitto 13,3 prosenttia liikevaihdosta.

Alman tiedotteessa perustellaan henkilöstön vähentämistä jännittävällä logiikalla. Pyrkimyksenä on “parantaa lehtien sisällöllistä laatua” ja “nostaa tiedon jalostusarvoa”. Päällekkäisen työn tekemistä karsitaan. Ei tarvita raketti-insinööriä tajuamaan, että tarkoituksena on tuottaa yhä enemmän sisältöä, jota voidaan helposti monistaa eri paikallislehdissä hiukan eri näköisessä kääreessä.

Näyttää siltä, että suomalaisessa sanomalehdistössä ollaan saavuttamassa vaihe, jota Yhdysvalloissa kutsutaan nimellä harvesting eli sadonkorjuu. Kyseessä on liikkeenjohdollinen strategia, jossa kuolevista sanomalehdistä niitetään viimeiset voitot. Se on suunniteltu aloille, joille ei ole näkyvissä pelastusta, kuten  Alex S. Jones kuvaa kirjassaan Losing the News. Itse muotoilin strategian Painokoneet seis! -kirjassa näin:

Tämä tapahtuu siten, että toimituksista irtisanotaan niin monta työntekijää kuin mahdollista ja jäljelle jääville asetetaan tiukka budjettikuri. Juttumatkoja ei tehdä eikä kehitystyöhön investoida. Minitoimitus tekee lehteä niin halvalla kuin pystyy niin kauan kuin mahdollista. Jonkin ajan kuluttua lukijat ymmärtävät, että lehden taso on laskenut pysyvästi, joten he hylkäävät sen. Heidän mukanaan häipyvät ilmoittajat. Tähän asti omistaja on korjannut sadon kuolevan lehden, sen työntekijöiden ja lukijoiden kustannuksella.

Arvopaperi-lehden toimituspäällikkö Karo Hämäläinen kirjoitti taannoin Suomen Kuvalehdessä, että Painokoneet seis! sisältää “äärimmilleen vietyä talousajattelua” (ei netissä, en voi linkata). Tämä voinee viitata vain tähän asiaan, joka minusta näyttää varsin selvältä: laatujournalismin tuotantoa ei voi enää luottaa pörssiyhtiöiden käsiin. Ne tavoittelevat maksimaalista voittoa, eivät laadukkainta toimitustyötä ja demokratian edistämistä – vaikka tarvittaessa näihin yleviin arvoihin vetoavatkin. Vanhan lehdistön ennen niin satumaisen tuottoisa bisnesmalli on rikki, mutta isot yhtiöt eivät osaa sopeutua selvästi pienempiin voittoihin. Kanssani samaa ääriajattelua edustavat Alex S. Jonesin lisäksi vaikkapa tutkijat Robert Picard, Michael Schudson ja James Hamilton (varmaankin tunnettuja amerikkalaisia kommunisteja). Itse asiassa näkemys on yhdysvaltalaisen ja brittiläisen mediatutkimuksen valtavirtaa. Hamilton puhui syksyllä 2011 Helsingin yliopistossa järjestetyssä seminaarissa markkinoiden epäonnistumisesta (market failure) eli siitä, miten nykyisessä mediajärjestelmässä monet yhteiskunnallisesti tärkeät asiat jäävät raportoimatta, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Tämä kaikki ei tarkoita sitä, että uskoisin vaikkapa säätiöiden ja mesenaattien pelastavan riippumattoman lehdistön. Viittaan paljon puhuttuun Hesarin säätiöittämiseen kirjassa tällä lauseella: “Suomen toimittajaporukoissa kiertää itsepintainen fantasia, jossa Helsingin Sanomat irrotettaisiin pörssiyhtiöstä ja siirrettäisiin säätiön omistukseen.”

Voittoa tavoittelevaa ammattimediaa tarvitaan edelleen. Sen vain pitää a) hyväksyä huomattavasti pienemmät voitot, b) etsiä uusia tapoja subventoida kalleinta sisältöään, kuten ulkomaan kirjeenvaihtajia tai tutkivaa journalismia, c) löytää aivan uusia tulonlähteitä ja d) haalia tuloja useasta pienestä purosta.

Tätä työtä alkavat tehdä urheat yksityiset pienyrittäjät samalla, kun isot nakertavat omaa erityistä vahvuuttaan – hyvin miehitettyjä toimituksia – sisältäpäin. On kuitenkin epätodennäköistä, että vanhan sanomalehdistön resursseja, kuten omia juristeja ja hyvin varusteltuja toimituksia, pystytään luomaan uudelleen digitaalisessa maailmassa. Siksi on niin pohjattoman surullista huomata, että perinteinen mediabisnes on täälläkin lähtenyt sadonkorjuun tielle.

About Johanna Vehkoo

Journo, speaker, fact-checker. Formerly Visiting Scholar at Wilson Center, Washington DC, and Fellow at the Reuters Institute for the Study of Journalism, Oxford University. Wrote a book about the future of quality journalism. Founder of award-winning startup Long Play. Blogs in both Finnish and English.
This entry was posted in Democracy, Journalism, Journalismin tulevaisuus, Painokoneet seis!, Suomi Finland Perkele. Bookmark the permalink.

8 Responses to Mediatalojen äärimmäisestä talousajattelusta

  1. Jocka says:

    Erittäin hyvin tiivistetty. Kirjoituksessa viitatusssa SubMoJourissa Staran kanssa itse mukana olleena yhdyn edellä mainittuun täysin ja voin vain ihmetellä tapaa, jolla “vanha media” suhtautuu nykytilanteeseen. Mediatalojen denial-vaihe on jatkunut jo uskomattoman pitkään, ja samalla tulokkaat ovat onnistuneet haastamaan ja jopa ohittamaan mediamaailman klassikot. Itse uskon, että tilanne on edennyt jo siihen pisteeseen, että kortit on jaettu. Harvesting vain käyntiin…

  2. Muutoin hyvin argumentoidusta jutusta jäi epäselväksi miksi yhdenkään pörssiyrityksen kannattaisi jäädä julkaisutoimintaan, jos ala vaatii sitä, että “hyväksyy huomattavasti pienemmät voitot.” Jos kuitenkin yritys päättäisi jäädä tällaiselle toiminnan alalle, miten todennäköistä olisi, että toimintaa jäisi vetämään talon pätevin johto. Eikö tuollainen puuhastelu vetäisi puoleensa vain niitä jotka eivät pääsisi oikeasti kannataville osastoille?

    Toiminta, jonka tekijät luulevat, että heiltä ei vaadita samaa kannattavuutta kuin muilta yrityksessä , on todennäköisesti jo päätetty lakkauttaa tai myydä. Siksi vaatimukset ovat (hetkellisesti) muita osastoja vaatimattomammat.

    Itse uskon, että toimittajat ovat arkoja perustamaan uusia liiketoimintamalleja. Kukaan ei enää tarvitse painokonetta eikä keskinkertaisia kollegoja – pienemmät tehotiimit voisivat tehdä määrätyillä aloilla kallista ja laadukasta julkaisutoimintaa varsin pienellä mesenaattiasiakkaiden porukalla.

    • Eipä juuri mistään syystä. Mutta pitää muistaa, että mediabisnes on tehnyt vuosikymmenten ajan tavattoman korkeita voittoprosentteja, ja on tästä syystä tottunut aika erityislaatuiseen tilanteeseen. Suomen suuret ja keskisuuret mediayritykset ovat tahkonneet huikeita 12–20 prosentin voittoja, joissain tapauksissa jopa yli 20 prosenttia. Omistajat ovat tottuneet tähän. Yhdysvaltalainen mediaekonomisti Robert Picard huomauttaa, että näin korkeat voitot ovat poikkeuksellisia: Vähittäismyyntialan voitot pyörivät 3–4 prosentin tuntumassa. Hotelli- ja kasinoalalla voidaan odottaa 6–7 prosentin tuottoa ja vakuutusyhtiöissä 8–10 prosenttia. (Nuo ovat kirjastani, mutta lisää Picardin ajattelusta esimerkiksi täältä: http://blogs.telegraph.co.uk/technology/shanerichmond/9859537/Interview_Professor_Robert_G_Picard_on_the_future_of_newspapers/)

  3. Suomen todennäköisesti eniten siteerattu toimittaja Horace Deidu http://www.asymco.com/ on valinnut erittäin tiukan fokuksen, kirjoittaa englanniksi ja tekee tämän noin 10 aikavyöhykkeen päästä kohteestaan. Horace on pystynyt toistuvasti ennustamaan ja tulkitsemaan kohdettaan paremmin kuin kukaan muu.

    Lienee selvää että Asymco -tyyppisiä maailmanmestaruusjournalismin taidonnäytteitä ei synny median valtavirrassa, eikä niiden luontiin välttämättä tarvita edes kolleegoja.

  4. Joo, siis mediayhtiöillä on tosiaan kaksi poikkeuksellista tunnuslukua, korkea kannattavuus ja täysin mitättömät tuotekehitysinvestoinnit. Nykyinen kehitys (tai siis sen puute) on siis täysin luonnollista, jopa väistämätöntä näillä t&k-menoilla. Tai tarkemmin sanottuna on kummallista, että näinkin pitkälle on pötkitty.

  5. Pingback: Ennustuksia tulevaisuuden mediasta « Pisteenä mediakartalla

  6. Pingback: Ennustuksia tulevaisuuden mediasta (ja vähän muustakin…) « Pisteenä mediakartalla

  7. Pingback: Vastine: Mikä on mediayhtiön tarkoitus? | Mediajohtaminen

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s