Mistä puhumme, kun puhumme faktantarkistuksesta?

Joudun jatkuvasti puhumaan korvia särkevää fingliskaa. Suomen kielessä ei yksinkertaisesti ole vakiintunutta sanastoa sille, mistä tyypillisesti kirjoitan ja pidän koulutuksia. Suomenkielistä kirjallisuutta – tai käytännön ohjeistuksia – faktantarkistuksesta on niin niukasti, että sanoja joutuu hakemaan englannin kautta.

Heikki Kuutin Todenmukaisen journalismin (2015) oheisjulkaisuna ilmestynyt Varmistusjournalismin työkäytännöt taitaa olla ainoa käytännön oppaaksi tarkoitettu. On tosin vaikea kuvitella varmistusjournalismin vakiintuvan kielenkäyttöön.

Tämä kertoo paljon journalistisesta kulttuuristamme: meillä ei ole ollut tapana opettaa faktantarkistuksen metodeja journalismin opiskelijoille sen kummemmin kuin ohjeistaa ammattitoimittajia toimituksissa.

Kun puhutaan faktantarkistuksesta, mitä todella tarkoitetaan? Tehdään muutama perusjuttu selväksi.

Faktantarkistus. Perinteisimmässä merkityksessään faktantarkistus tarkoittaa yhdysvaltalaisissa aikakauslehdissä 1920-luvulla omaksuttua käytäntöä, jossa jokaisen lehteen menevän jutun tiedot tarkistetaan (mahdollisimman) riippumattomista lähteistä ennen julkaisua. Tämän tekee joku muu kuin toimittaja itse, eikä se tarkoita myöskään editorin työtä. Faktantarkistus oli alkujaan naisten hommaa. 1990-luvulta lähtien amerikkalaislehdet ovat säästäneet näistä osastoista, mutta esimerkiksi viikkolehti New Yorker on edelleen tunnettu äärimmäisen tarkasta liki 20-henkisestä faktantarkistusosastostaan. (Siellä työskentelee myös miehiä, tiedän, koska olen omin silmin nähnyt.)

Euroopassa faktantarkistajien ammattikuntaa ei juuri tapaa. Poikkeus on saksalainen Der Spiegel, jolla on palveluksessaan maailman suurin faktantarkistusosasto.

Suomessa vain Valitut Palat käyttää faktantarkistajia, mikä johtuu amerikkalaisen emolehden käytännöistä. Työtä tekevät usein opiskelijat ja freelancerit.

Politiikan faktantarkistus. Verrattain uusi (verkko)journalismin genre. Sai alkunsa 2000-luvulla Yhdysvalloissa. Genren edelläkävijöitä ovat FactCheck.org, PolitiFact ja Washington Postin FactChecker -palstaa pitävä Glenn Kessler.

Suomessa tätä on kokeillut Suomen Kuvalehti yksien vaalien alla ja sittemmin hieman suuremmassa mittakaavassa Faktabaari kaksien vaalien alla.

Politiikan faktantarkistuksesta on tullut globaali ilmiö. Saitteja on toiminnassa kymmeniä ympäri maailmaa.

Koska Suomessa ei ole pitkiä perinteitä kummastakaan yllä mainitusta, faktantarkistus-sanaa sovelletaan niin politiikkahommiin kuin nettihuhujen alasampumiseen.

Sitten ne, mille ei ole järkeviä suomennoksia:

Fact-checking / verification. Englanniksi käytetään iloisesti sekaisin näitä kahta termiä, kun puhutaan verkossa liikkuvien sisältöjen faktantarkistuksesta. Usein niille ei tehdä kummempaa eroa, mutta periaatteessa fact-checking on julkisuudessa esitetyille väitteille jälkikäteen tehtävää tarkistusta ja verification tarkoittaa tietojen varmentamista ennen kuin niistä tulee uutisia. Lue lisää täältä.

Esimerkiksi sosiaalisen median uutistoimisto Storyful varmentaa sosiaalisesta mediasta löytämiensä kuvien ja videoiden alkuperän ja myy sitten tarkistetun tiedon perinteisen median käyttöön. Tämä on verificationia.

Fact-check taas on sitä, kun samoja kuvia ja videoita jaetaan somessa ja tiedotusvälineissä, ja joku todistaa ne feikeiksi.

Tätä toimintaa taas kutsutaan nimellä debunking. Sillekään ei ole yksiselitteistä suomennosta, mutta käytäntöä voi kutsua vaikka huhujen alasampumiseksi.

Otan mieluusti vastaan ideoita, miten verificationin ja debunkingin voisi vähiten kömpelösti suomentaa.

 

About Johanna Vehkoo

Journo, speaker, fact-checker. Formerly Visiting Scholar at Wilson Center, Washington DC, and Fellow at the Reuters Institute for the Study of Journalism, Oxford University. Wrote a book about the future of quality journalism. Founder of award-winning startup Long Play. Blogs in both Finnish and English.
This entry was posted in Uncategorized and tagged , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s