Viime aikoina on kirjoitettu paljon niin sanotuista deepfakeista eli syväväärennöksistä. Deepfakella tarkoitetaan koneoppimisen ja tekoälyn avulla tuotettuja feikkivideoita, joita on vaikea erottaa todellisista.
Mutta mihin tarvitaan deepfakeja, kun aivan yksinkertaiset, vanhanaikaisella leikkaa-liimaa-tekniikalla toteutetut väärennökset menevät sukkana läpi?
Facebookissa on viime päivinä levinnyt videoväärennös sisäministeri Maria Ohisalosta. Alle puolen minuutin mittaisella videolla Perussuomalaisen puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kysyi sisäministeri Ohisalolta (vihr.) eduskunnan kyselytunnilla, meneekö ulkomaalaisten turvallisuus suomalaisten turvallisuuden edelle.
Väärennetyllä videolla mukaan Ohisalo vastaa: “Kyllä, siitä tämä hallitus tulee pitämään kiinni.” Sitten hän istuu takaisin paikalleen.
Manipuloituun videoon on leikattu ja liitetty Ohisalon vastaus aivan toisen henkilön esittämään kysymykseen toiselta päivältä.
Video on ilmiselvä väärennös, joka pitäisi havaita jo ilman eduskunnan istuntopöytäkirjojen lukemista. Siinä nimittäin vaihtuu viittomakielen tulkkikin hyvin vauhdikkaalla tavalla kesken Ohisalon vastauksen.
Videota on jaettu tuhansia kertoja. Kun Facebookissa käy läpi julkisia jakoja, huomaa, että valtaosa on ottanut videon todesta. Kommenttikentät sisältävät huomattavan määrän solvaavaa puhetta sisäministeristä.
Yksi videon Facebook-sivullaan jakaneista on kuortanelaismies, jolla on vain 224 Facebook-kaveria. Silti hän on saanut aikaan viraalihitin: 1 600 jakoa, 114 000 näyttöä.
Ajattelin, että video ei kenties ole alun perin tältä henkilöltä lähtöisin, joten yritin selvittää sen alkuperää. Alkuperäistä tekijää en löytänyt, mutta onnistuin sentään jäljittämään videon useisiin Ylilaudan keskustelulankoihin, joihin anonyymi käyttäjä on jakanut sen 16. marraskuuta. Jo samana päivänä toiset käyttäjät ainakin yhdessä Ylilaudan ketjuista epäilevät videota leikatuksi ja löytävätkin oikean videon sisäministerin oikeasta vastauksesta.
Kuortanelaismies on julkaissut videon Facebook-profiilissaan 21. marraskuuta. Siitä ei siis tullut välitöntä viraalihittiä vaan sitä jaettiin lukuisiin eri keskusteluihin ennen kuin se lähti lentoon.
VALHEENPALJASTAJAN VINKKI: Videoiden alkuperän jäljittäminen on paljon vaikeampaa kuin valokuvien, sillä niiden verifiointiin ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään yhtä hyviä työkaluja kuin vaikkapa käänteinen kuvahaku valokuville. Videosta voi kuitenkin ottaa ruutukaappauksen ja kokeilla käänteistä kuvahakua sen avulla. Käänteisiä kuvahakuja tarjoavat esimerkiksi Google Images, Tin Eye ja tällä haavaa parhaat tulokset antava Yandex. Löysin kuvahaun avulla yhden Ylilaudan langoista, joissa feikkivideota jaettiin.
Yksi tapa etsiä muita videoita tutkittavasta tilanteesta on tehdä asiasanahakuja Youtubessa. Tällä kertaa haut Ohisalon ja Halla-ahon nimillä eivät tuottaneet tulosta. Sen sijaan Google-haku site:ylilauta.org ohisalo halla-aho antoi tulokseksi lisää Ylilaudan lankoja, joista sama video löytyi. Site: on hakuoperaattori, joka rajaa haun tietylle sivustolle. Sen avulla voi tarkentaa hakuja.
Koska olen tullut siihen ikään, jossa kehtaan siteerata itseäni, lopuksi pätkä juuri ilmestyneestä kirjastani Valheenpaljastajan käsikirja (Kosmos, 2019). Kirja sopii kaikille, jotka ovat huolissaan faktojen ja fiktion sekoittumisesta yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se tarjoaa helposti sulateltavan syväsukelluksen muun muassa valeuutisiin, salaliittoteorioihin ja misinformaation psykologiaan, eli siihen, miksi meistä kukaan ei ole immuuni harhaanjohtavalle tiedolle. Lisäksi kirjassa on paljon käytännön vinkkejä ja neuvoja misinformaation tunnistamiseen ja torjumiseen.
“Videofeikin ei tarvitse olla teknisesti erityisen taitava mennäkseen läpi valtaviin kansanjoukkoihin. Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehestä Nancy Pelosista levisi keväällä 2019 video, jossa hän vaikutti humalaiselta. Efekti oli saatu aikaan yksinkertaisesti hidastamalla videota niin, että Pelosin puhe kuulosti sammaltavalta. Tapaus osoitti, että viraalin valeuutisvideon tekeminen on jo nyt lapsellisen helppoa. Siihen ei edes tarvita deepfake-algoritmeja.
Useimmat uutisvideofeikit ovatkin lähinnä karkeasti editoituja versioita aidoista videoista. On helppoa leikata videosta pieni pätkä, joka antaa tapahtumasta aivan toisenlaisen käsityksen kuin kokonainen video. Kontekstin muuttaminen käy myös niin, että vain simppelisti väittää videon olevan eri paikasta tai eri ajankohdasta. Sellaista näkee paljon.”
PS: Kirjaa saa helposti esimerkiksi Adlibriksen verkkokaupasta ja fiksuista kivijalkakirjakaupoista.
Vehkoo 