“MV-lehti” eli entinen Mitä Vittua?!?! -julkaisu oli taas asialla, kun sosiaalisessa mediassa levisi varma tieto Kajaanissa tapahtuneesta pahoinpitelystä. Sittemmin on selvinnyt, että kajaanilaismies oli mielikuvitellut neljä ulkomaalaista kimppuunsa. (Poliisin mukaan mitään ei tapahtunut ja tutkinta on näin ollen lopetettu.) Fantasiansa kullakin.
Kuten Saku Timonen blogissaan huomauttaa, MV:n juttua jakoi kuitenkin eteenpäin yli 3 000 ihmistä, jotka ilmeisesti eivät joko tiedä tai välitä siitä, että MV:lla ei ole mitään tekemistä journalismin kanssa. Se ei yksinkertaisesti välitä faktoista, vaan julkaisee mitä tahansa, mikä tukee sen ulkomaalaisvastaista agendaa.
Mikä sitten saa ihmiset uskomaan MV:n valheisiin? Luin taannoin liki kaiken löytämäni tutkimuskirjallisuuden aiheesta ja kirjoitin sen pohjalta tiivistyksen Ylelle. Lainataanpa tässä hieman tuota Valheenpaljastaja-tekstiäni:
1. Lähteiden valikoiminen
Ihmiset hakeutuvat sellaisen tiedon pariin, joka vahvistaa heidän maailmankuvaansa ja välttävät tietoa, joka sotii heidän uskomuksiaan vastaan. Tätä kutsutaan vahvistusharhaksi.
Nyhanin ja Reiflerin tutkimus osoittaa, että poliittisesti valveutuneimmilla ihmisillä on vähiten politiikkaan liittyviä harhaluuloja. Silti he tapaavat lukea uutisia ja mielipidetekstejä, jotka ovat omiaan vahvistamaan heidän jo omaksumiaan poliittisia käsityksiä. Tämä on usein tiedostamatonta.
Ilmiö korostuu niin sanotussa filtterikuplassa, eli samanmielisten muodostamassa sosiaalisen median verkostossa, jonne erilaiset näkemykset eksyvät harvoin.2. Mielipide vaikuttaa faktojen omaksumiseen
Ihmiset ovat erittäin puolueellisia asioissa, jotka ovat heille tärkeitä. Ihmiset tapaavat arvioida uutta informaatiota oman arvomaailmansa mukaan. Jos tieto ei sovi ihmisen ennakkokäsityksiin, hän saattaa alkaa sovitella ja järkeillä asiaa uudelleen niin, että uskomukset säilyvät ennallaan uudesta tiedosta huolimatta. Tällöin ihminen myös alkaa aktiivisesti etsiä omiin mielipiteisiinsä sopivia asiantuntijoita ja tietolähteitä.
Vääristeltyyn tietoon on helpompi uskoa, kun asiaan liittyy voimakkaita mielipiteitä. Rokotusvastainen ihminen ei hevin ala uskoa, että rokotukset eivät aiheuta autismia, vaikka hänelle näyttäisi kaikki tieteelliset todisteet aiheesta. Ilmastonmuutoksen kieltäjät uskovat vakaasti, että alan tutkijoiden valtava enemmistö on väärässä.
3. Takaisku-efekti
Kun ihmisen syvimpiä uskomuksia haastetaan, tämä usein vahvistaa näitä uskomuksia. Tästä syystä faktantarkistus ja huhujen alasampuminen on usein vaikeaa.
Takaisku-efekti saattaa syntyä, jos väärää väitettä yritetään kumota kieltämällä se, esimerkiksi sanomalla “Martti ei ole rikollinen”. Hetken kuluttua kuulija muistaa vain lauseen ytimen, “Martti” ja “rikollinen”. Voi siis olla tehokkaampaa sanoa, että “Obama on kristitty” kuin “Obama ei ole muslimi”.
4. Todellisuuden illuusio
Tutut hokemat alkavat vaikuttaa tosilta, kun niitä kuulee tarpeeksi usein. Varo toistoa. Kun tiedotusvälineet toistavat poliitikkojen väitteitä ja iskulauseita kyseenalaistamatta niiden todenperäisyyttä, ne alkavat ajan myötä vaikuttaa tosilta.
Meistä kukaan tuskin on immuuni näille mekanismeille, joten jokaisen on hyvä ainakin tiedostaa niiden olemassaolo. Jos olet lisäksi kiinnostunut myös siitä, voiko puolensa valinneisiin ihmisiin edes yrittää vaikuttaa faktatiedolla, lue tämä.
Vehkoo 